Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, ministeri Kalevi Kivistö

 
saapui Keravalle maanantaina 23.11.2009. Avoin tilaisuus oli Nuorisotila Areenassa klo 11.30. Tilaisuus kesti tunnin ja Kalevi Kivistön puheenvuoron jälkeen keskusteltiin vilkkaasti.

TAPAAMISIIN JA NÄHDÄÄN

taas AREENALLA!


Tässä referaatti hänen puheestaan:

Keravan Eläkeläiset ry

 23.11.2009

Puheenjohtaja Kalevi Kivistö

Referaatti

 

Eläkepolitiikassa jatkuu puolustustaistelu, niin kuin äskettäinen EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäsin lausunto osoittaa. Hänen yksioikoinen ehdotuksensa eläkeiän nostamisesta 67 vuoteen nojasi perusteluihin, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua.

 

Ensinnäkin hän väitti, että eläkeikä on muissa Pohjoismaissa 67 vuotta.  Väite ei pidä paikkaansa muuta kuin Islannin osalta, jolla on tunnetut taloudelliset pankkipelureiden aiheuttamat vaikeutensa kansantaloudessa.  Ruotsissa eläkkeelle voi siirtyä 61 vuoden iässä.  Jos sen jälkeen jatkaa työelämässä, saa palkan lisäksi jo myönnetyn eläkkeen. Kansaneläke myönnetään 65 vuoden iässä. Norjassa siirrytään Suomen mallin mukaan liukuvaan eläkeikään, jossa eläkkeelle voi jäädä jo 62-vuotiaana. Tanskassa kansaneläke myönnetään 65-vuotiaana.

 

Jokainen asioita vähänkin tunteva eläkekeskustelija tietää, että virallinen eläkeikä on täysin toinen asia kuin ikä, jolloin todellisuudessa jäädään työelämästä ja siirrytään eläkkeelle.  Keskimääräinen eläkkeelle siirtymis-ikä Suomessa on 61,6 ja EU:ssa keskimäärin 61,2.  Suomea selvästi aikaisemmin jäädään keskimäärin eläkkeelle mm. Ranskassa, Puolassa, Italiassa ja Itävallassa. Saksalaiset ja espanjalaiset jäävät eläkkeelle suunnilleen samanikäisinä kuin suomalaiset.  Ruotsissa (63,9) ja Norjassa (64,4) keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on pari vuotta Suomea korkeampi mutta ei lähelläkään 67:ää.

 

Sitä paitsi keskiarvot ovat kahdessakin mielessä vähän huonoja mittareita tässä asiassa.  Niissähän painavat varsin paljon nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden tai joutuneiden osuudet. Silloin kun työntekijä saa pitää työpaikkansa vanhuuseläkkeen myöntämiseen asti, jäädään Suomessa vanhuuseläkkeelle selvästi yli 63 vuoden ikäisinä ja tämä keskiarvo on liukuvan eläkeiän käyttöönoton jälkeen noussut.  Kaikkein parhaimmalla tavalla vanhuuseläkkeelle jäävien keski-ikää voitaisiin siis nostaa, jos työnantajat pidättyisivät irtisanomasta vanhimpia työntekijöitään vauhdilla, joka jälleen on laman myötä kiihtynyt.       

 

Ratkaisun avaimet ovat Fagernäsin edustamilla työnantajatahoilla myös toisessa suhteessa. Työssä jatkaminen - silloin kun se on työntekijälle mahdollista – riippuu ratkaisevasti työolosuhteista.  Turun yliopistossa julkaistiin pari viikkoa sitten väitöskirja, jonka tekijänä oli vanha ystävä ja johon siksikin tutustuin tavallista tarkemmin.  Tutkimus käsitteli ns. sosiaalisen pääoman vaikutusta työntekijöiden terveyteen, ennen muuta henkiseen hyvinvointiin.  Tutkimus oli tehty työterveyslaitoksessa ja tutkittavien joukko oli harvinaisen suuri, noin 50 000 työntekijää.  Ja tulos oli hyvin selvä.  Mitä parempi ilmapiiri työpaikalla on, sitä terveempiä ovat työntekijät.  Mitä parempia ovat työntekijöiden keskinäiset suhteet ja suhteet esimiesten ja työntekijöiden välillä, sitä todennäköisemmin vältytään masennuksen ja henkisen uupumuksen tuottamilta ongelmilta. Huono työilmapiiri tuottaa hoitoa masennusongelmia 30-40 % enemmän kuin työyhteisö, jossa henkilösuhteet ovat hyvät.  Nykyalan nopeasti ja jatkuvasti muuttuvassa työelämässä sosiaalista pääomaa, hyviä henkilösuhteita ei ehditä rakentaa ja jatkuvat yt-neuvottelut kiristävät suhteita esimiesten ja alaisten välillä. Työelämässä jatkamisen ja työurien pidentämisen avaimet ovat siis Fagernäsilla itsellään ja hänen edustamallaan työnantajataholla. 


Elinkeinoelämän keskusliitto (EK)

Yle-uutiset 23.10.2009

Sosiaalinen pääoma

Kalevi Kivistö


©2018 Keravan Eläkeläiset ry - suntuubi.com