Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Yksinäinen ilta


Minä yksin iltaani vietän, luontoa ihaillen,
tuo metsä humisten soittaa, tuttua säveltään
ja uljaat pihlajanmarjat luo loistetta väreillään.
 
Mut mikä lie mulle tullut, kun niin ikävä on?
Sitä mietin, mietin ja mietin.Siihen selvyys saatava on.
Ah! Mikäs metsässä tuolla - se tuttu orava on
joka oksalta oksalle hyppii eikä huolia kanna lain.
 
Siinäpä silloin mä oivalsin, tuolta kurrelta vinkin sain.
On yksi elämä vain mulla - miks' huolilla täytän sen ain.
Nää kaikki viimeiset päiväin, mitä mulle suotu on,
ne vietänkin riemumielin - kuin orava oksalla puun.

Kirjoittanut
Sirkka Siponen

       

        


©2018 Keravan Eläkeläiset ry - suntuubi.com